Koetko välillä, että sinua käytettäisiin hyväksi, olisit liian kiltti tai sinulle "tyrkätään" muiden asiat, jotka sinun tulisi jaksaa hoitaa ja tehdä? Kuormittavatko muiden sanomiset tai jopa vaateet sinua liikaa?

Moni ihminen ei kykene antamaan anteeksi siksi, että kokee itsensä syvästi loukatuksi, petetyksi, hylätyksi tai hänen itsetuntonsa on muserrettu. Lisäksi voi olla vääriä uskomuksia siitä, mitä anteeksiantaminen todellisuudessa on ja kuinka se tulisi tehdä. Anteeksiantaminen ei myöskään aina onnistu saman tien, vaan se voi vaatia monia kohtaamisia...

Alla kuusi elämänohjetta, joita voimme opetella kiitollisuuden voimasta ja sen mielettömästä vaikutuksesta elämään.

Katsellessani ulos ikkunasta huomaan, kuinka luonto muuttaa olomuotoaan joka hetki. Mietin välillä luonnon mukautumisen kautta sitä, että olenko jo ennakkoon itse valinnut jokaisen kokemuksen, jonka "maailmankaikkeus" minulle tarjoaa? Ovatko kaikki luonnossa havaitsemani asiat luonnon omaa muutosta vai tapahtuukohan meissä samanlainen prosessi...

Olinhan aikaisemmin kietonut rakkauteni eri kiintymys- ja takertumis- suhteisiin - joiden pohjana on haluluonto - halusin vain enemmän - sellaista, jota en tunnistanut edes itsestäni.

Ajatellessamme tai katsoessamme itseämme peilistä, niin millaisia ajatuksia tällöin herää? Olemmeko tyytyväisiä, tuomitsevia, rakastavia vai armottomia? Tai voimmeko jopa kokea, ettemme olisi kenenkään rakkauden arvoisia?

Tuleeko meidän aina jaksaa rakastaa, jopa sitä pahantekijää? Antaa anteeksi? Ja mitä se todellinen rakkaus merkitseekään - minulle, sinulle tai meille kaikille?

Voiko vähemmän olla todella enemmän? Eläessään yltäkylläisessä maailmassa, jossa tavaraa on saatavilla enemmän kuin vähemmän - herää kysymys - onko mikään koskaan tarpeeksi? Saneleeko haluluontomme elämäämme? Ja miten voisimme kokea tämän pursuavan määrän keskellä onnellisuutta? Ja tuovatko tavarat edes sitä toivottua onnea?

Miehenä olemiselta odotetaan paljon! Tulisi olla karski, mutta hellä, puhua avoimesti tunteistaan, mutta silti olla todellinen äijä. Miehen tulisi olla hyvä ja huolehtiva perheenisä ja tulinen rakastaja, toisinaan ns. "paha poika", mutta kuitenkin todellinen herrasmies.

Eikö olekin huvittavaa tai kamalaa, että tässä maailmassa voi olla ihmisiä, jotka kokevat, että kukaan ei rakasta heitä, mutta ennen kuin päästään tähän, niin aloitan tämän tarinan alusta - miehestä, joka koki näin elämässään, että hän ei ollut kenenkään rakkauden arvoinen.

Keho yrittää viestittää monin eri tavoin, mihin meidän tulisi kiinnittää itsessämme huomiota.

Tietyt tavat toimia ja tottumukset ajatella voivat olla hyvinkin kiinnittyneitä meihin. Niitä ei välttämättä aina edes havaita tai tunnisteta. Toisinaan niistä voi olla vaikea irtaantua tai muuntaa positiivisemmiksi toimintamalleiksi. Nämä opitut tavat tulevat ne sitten lapsuudesta tai keinoista, joilla olemme ehkä aikaisemmin selvinneet...